perjantai 13. toukokuuta 2011

Family Sign

Minnesotalainen Atmosphere kollektiivi on ollut suurikuulokkeisten runopoikien lohtuna vuodesta '97 sylkäistystä Overcast klassikosta asti. Tuottaja Antin kolkoilla sampleilla, melankolialla ja kärkimies Slugin pohjattomalla tarinankerronta-avulla kelluva kaksikko on lähivuosina kasvanut kvartetiksi. Mukana tuoreella Family Sign LP:llä ovat myös kosketinsoittaja Eric Anderson ja kitaristi Nate Collins.

Jo edellinen pitkäsoitto When life gives you lemons you paint that shit gold tarjosi paljon instrumentein soitettuja ja maalailevia kappaleita. Family Sign jatkaa linjaa vajoten vielä hitusen edeltäjäänsä syvemmäksi. Levy tuntuu suoralta jatkolta levyä pohjustaneelle To all my friends EP:lle paljolti kitaroiden hartijoilla ratsastavilla balladeillaan.

Avioitunut ja siinnyt Slug ylistää jälleen elämän hyviä hetkiä, mystiikkaa ja baarikeskusteluja. Täyslaidallisen saavat toki myös exät ja poseerajat. Pitkäsoitto soi mietiskellen ja hidastempoisesti. Merkittävin bängeri on sielunkumppanille omistettu ensisinkku. Yhteenvetona: Rhymesayers rokkaa edelleen ja Slug on kuuli-isukki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti