Kid Cudi ja Cage hulluttelevat

Kid Cudi näyttelee mm. sarjassa How to make it in America ja Cage viettää nykyään paljon aikaa kampaajalla. Tällaista lyhytelokuva/musiikkivideo hulluttelua luvassa kuukauden päästä:

Yli-gangsteria!

HYI!

Mitä tämä on?!

Räppilapsuus 1

Bassomedia aloittaa nyt internet-tv:nsä 11-osaisella sarjalla suomiräppäreistä. Vartin jaksot ovat monologeja pintaa syvemmältä. Ainakin ensimmäisessä osassa Ekowin tarinat purevat. Uus jakso nyt heti!

Räppilapsuus - Ekow from Basso Media on Vimeo.

Jontti nostaa levynsä odotusta

Legendaduoissa Kallio Underground (Petoksen kanssa), Jontti & Shaka ja Uuden Ajan Avaruususkonto (Jodarokin kanssa) jo lähemmäs vuosikymmenen maailmanloppua saarnannut Jodventti kaataa epäilemäti litra tolkulla verta minkkinuttujen niskaan tulevalla albumillaan. Jontin jutuissa flown puutteen korvaa joka kerta takuuvarmasti sisältö, joka pakottaa tutkimaan mites tää systeemi meitä Pekka Poutia oikein pyörittääkään. Pukinparran ensimmäinen soolo julkaistaan 3rd raililla lokakuun 26. päivä. Sinkussa ihan törkeen lungit biitti ja Suomisen Johannes. Mutta miten helvetissä äijä on saatu seisomaan videossa noin suorassa?



Juhlikaamme myös vanhempia salaliittoteorioita:



"Meininki on freesi ku puutarhatontul."

Uudet Bad Meets Evilit ja Dee-1set

Se eka Bad Meets Evil lohkasu, Fast Lane, oli hiton kova näyttö Empun ja Roycen sanallisesta ja rytmillisestä annista. Jännitti oikein. Voin kuitenkin kevyin sydämin sanoa pettyneeni itse levyyn. Aivan liikaa slovareita ja seläntaputtelua, puhumattakaan Bruno Marsin kaltaisista kertosäe-Idoleista. Noh, Slim Shady- tai Marshall Mathers LPiden aikoihin ei ole paluuta. Nauttikaamme paikoittaisista pilkahduksista entisestä Eminemistä. Tässä uutukaisessa hän ei ole mukana.



Heinässä mouruaa lemmenkipeä kolli kesäkissansa perään. Dee-1 kurottaa edelleen näkyvämmälle paikalle etelä-Jenkkien kovasta koplasta.

uus Kasperi

Loputonta arvostusta videosta! Uudelle levylle ei ole vielä julkaisupäivää, mutta sitä väijytään kuin tappajahai seycheilliläisiä! Laineen Kasperi ei petä.

Hei, chillaaaaax...

Nuoret nörtit

Ameriikoissa 2010-luvun helmasta pelmahtaneet kollit eivät ole kuin ysärin alussa. Levy-diilejä ja näkyvyyttä saavat omia sisuksiaan, ei kulmiaan, riivaavista demoneista räppäävät nuorukaiset. Kun Nas kikkaili ompelukone-flowssaan ympärillään viuhuvista pistooleista, painottavat tulokkaat syrjäytymisen ja sydänsurujen syvimpiä tuntoja tupliinsa. Ns. selkäreppu-räppi oli kovassa nosteessa 2000-luvun alussa varsinkin Def Juxin ja Rhymesayersin höyrytessä lapsimassojen läpi. Puhetta syntyi (varsinkin) valkoisten MCiden pehmentävän hip hopin imagoa runo-aspekteilla. '10-luvulla uudet jäbät Wiz Khalifoista Kid Cudeihin ovat leppoisia, kilttejä ja ennen kaikkea ajattelevaisia. Nyt Will Smithejä on enemmän.

Tyler the Creator ei missään nimessä ole lahjakkain uusi MC, mutta kiinnostava minimalistisuudessaan, pahansuopuudessaan ja suoruudessaan. Koko Odd Future -porukka markkinoi itseään äänenä nuorelle tuskalle ja sitä yleisö on odottanut. Yonkers sanoo "minä, ja lähipiirini vituttavat" siinä missä Represent sanoi "ympäristöni vituttaa".

Avoimuus tunnoistaan oli vielä kaksikymmentä vuotta sitten yhtä suuri tabu kuin valkoinen räppäämässä. Nyt julkisten blogi-päiväkirjojen yleistyttyä on teini-riivaajistaan pyristelevän jampan helpompi myös ostaa biittejä ja oksentaa paha olonsa nauhalle.





ja kirsikkana kakkuun:

Vahvast Turuust

Lempi Joen ja Murkkumiehen MatinMäki kollaboraatio on kurkkinut Turun viemäriverkoista jo alkukeväästä asti ilmaismaistiaisilla. Keikoilla hyväntuulinen duo on huomattu ja kehuttu. Yhteistyön ensimmäinen hedelmä Tietoo ja Meininkii lyö albumin tiukasti puokkiin; alkupäässä kelaillaan kuin oltais Havukka-aholla ja levy loppuu liutaan tiukkoja bängereitä. Sinällään epätasaisen kuuloinen projekti, mutta käytännössä hemmetin toimiva. Samplet on pöllitty suomihiteistä Hectorista Dingoon joten tarttumapintaa on taatusti jokaiselle verkkahousulle. LempiJoe on hillittömän kova räppäämään, eikä ole huono tuo MurkkuMieskään.

MartinMäki - Kyllä (Turku Soundcheck 2011) from Samson on Vimeo.

G-funkkia ja parodiaa

Fläsäreissä muistellaan tällä kertaa sitä vanhaa kunnon westside g-funkkia. Nykin verbaalikikkailijoiden suurimpana vastapainona pullistelleet gangsterit toivat NWAn luotsaamana räpin jokaisen kukkahattu-tädin korviin. Skenen staroista suurimman osan kuuluessa Bloodseihin, Cribseihin tai muuhun katujengiin saivat vanhempainillat puheenaihetta nuorukaisia hypnoottisesti kahmivasta rikollismusiikista. Kiitos James Brownin ja muiden samplejaan "lainanneiden" funk-maakarien, oli länsipuolen tuotanto tavattoman swengaavaa ja tanssittavaa. Tarttuvaa ja vaarallista; taattu resepti hittimusiikkiin.








tätä kaikkea parodisoiva Fear of a black hat alkaa hiljalleen löytää paikkansa omalle "Leffa potkii munille. Nivusiin sattuu" -listalle.